Kausi sisältää 35 maailmancupin osakilpailua ja
4 MM kilpailua yhteensä 11:sta eri maassa.
Suomella on kaikkiaan 5 osakilpailua.
Tämä osoittaa edelleen asemamme mäkihypyssä, vain Saksalla on enemmän osakilpailuja
kauden aikana. Lisäksi saimme MM kisat 2017 Lahteen.
Tätä upeaa jatkumoa voimme vaalia parhaalla mahdollisella kansallishengellä eli täyttämällä kisakatsomot niin Rukalla, Lahdessa kuin Kuopiossakin, joka sai kovan työn jälkeen hienon mahdollisuuden. Mielestäni suurin yksittäinen mittari MC tapahtuman osalta on lajin show ja
katsojamäärät paikan päällä.
Suomella on kaikkiaan 5 osakilpailua.
Tämä osoittaa edelleen asemamme mäkihypyssä, vain Saksalla on enemmän osakilpailuja
kauden aikana. Lisäksi saimme MM kisat 2017 Lahteen.
Tätä upeaa jatkumoa voimme vaalia parhaalla mahdollisella kansallishengellä eli täyttämällä kisakatsomot niin Rukalla, Lahdessa kuin Kuopiossakin, joka sai kovan työn jälkeen hienon mahdollisuuden. Mielestäni suurin yksittäinen mittari MC tapahtuman osalta on lajin show ja
katsojamäärät paikan päällä.
Maailmancup kaudella on n. 2 miljardia tv katsojakontaktia.
Suomessakin mäkihyppy on vuodesta toiseen kerännyt isoja
Suomessakin mäkihyppy on vuodesta toiseen kerännyt isoja
katsojalukuja, varsinkin kun Suomalainen menestyy, Janne Ahosen
mäkiviikon taistelut oli usein koko (Suomi TV) vuoden top 5 TV lähetyksiä yli
1,3 miljoonalla katsojakontaktilla.
Yksittäisissä kilpailuissa mäkiviikolla, Zakopanessa, Oslossa, Vikersundissa tai Planicassa
on useita kymmeniä tuhansia ihmisiä paikan päällä. mm. Näitä kilpailuja voikin
suositella ihmisille, jotka haluavat lähteä katsomaan Norjan vuonojen puhtautta tai
perinteikästä mäkiviikon tunnelmaa idyllisissä alppikylissä tai Puolalaisten käsinkosketeltavaa kansallistunnetta Zakopanessa tai Planican ainutlaatuista show:ta kun urheilijat lentävät "suoraan
katsomoon" korkealta ja kovaa, lähes aina joukossa on pitkiä hyppyjä mutta myös
epäonnistuneita riskialttiita suorituksia / loukkaantumisia nähdään maailman kunnioitetuimmassa mäessä.
FIS mäkihypyn säännöt on vuosi vuodelta tiukentuneet,
tämä kausi mennään niin, että yksittäisiä "onnenkantamoisia" ei enää todennäköisesti
paljoa synny, FIS on ottanut käyttöön lava - ja tuulikompensaatiot, lisäksi
painoindeksisäännön. Uutena myös mäkipuku on ihonmyötäinen ja lisäksi
Miran Tepes yrittää huolehtia siitä, että tuulen puolesta
urheilijoille ei mahdottomia tilanteita. Viimeinen näistä on tosin
jopa liikkunut siihen suuntaan, että ns. tuulikorridoori on
poistettu ja luotetaan jopa enemmän siihen, että tietokone laskee
tuulierot hyppyjen välillä.
Tästä voi olla toki montaa mieltä ainakin urheilullisesti mutta se ei ole blogini
aihe vaan katsaus kauteen 2012 - 2013. Yksi merkittävä asia on toki siinä, että tämä
kehitys takaa tv katsojille ripeämmin läpikäydyt kierrokset, koska tuulen ei pidä olla
korridoorin eli ns. laatikon sisällä (tuulensuunnan max ja min arvoineen).
Lisäksi oman suolansa peliin tuo valmentajan ja urheilijan välinen radioyhteys
valmentajalavalta torniin (avoimella radioyhteydellä) sekä se, että valmentaja voi tiputtaa
lähtöpuomia ennen oman urheilijan tulemista vuoroon. Tässä tapauksessa urheilija
saa hyvityspisteitä puomimuutoksesta. Lähtöpuomia ei voi kuitenkaan nostaa Juryn määrittelemästä.
Mitä muuta:
Mäkihyppy kehittyy maailmalla huikeaa vauhtia. Katsojaluvut ja arvostus on
"in a high level", monessa maassa mäkihyppyä kutsutaan "talvilajien F1".
Keski-Euroopan maat on viime vuosina ruvenneet rakentamaan mäkiä, joissa on keinotekoinen
jäälatu. Tämä takaa sen, että he pääsevät jäälatu (lumilatu) hyppäämiseen kiinni
jo lokakuussa eivätkä ole enää säiden (lumen) armoilla. Tämä trendi on myös vähentänyt
kansainvälisten joukkueiden Suomessa käyntiä, mm. Rovaniemellä ja Rukalla ei
ollut yhtään kansainvälisesti menestyvää mäkijoukkuetta harjoittelemassa alkulumilla 2012.
Vielä 10 vuotta sitten lähes kaikki tulivat Suomeen harjoittelemaan. Myös mäkien
profiilien muutos on muuttanut tätä trendiä.
Viimeisin huikea keskus sitten Oslon on rakentunut Planicaan, mäkiä on pienimmistä lentomäkeen ja kaikki uusittu (lentomäki vielä odottaa, että rakentuu maailman suurimmaksi:). http://www.ukom.gov.si/nc/en/media_room/press_release/article//4004/
Kun tuli puhetta Planicasta niin tässä kolme linkkiä palauttaaksemme mieliin mitä mäkihyppy on.
Skijumping is fun and extreme sport:
Matti Hautamäki ME 235,5m
http://www.youtube.com/watch?v=uChVJWtknOg
Janne Ahonen 240m
http://www.youtube.com/watch?v=M9IWj6fX634&feature=related
Samalla kiitokset Jannelle ja Matille, heidän työ mäkihypyn eteen täytyy poikia
tulevaisuudessa uutta aaltoa, moni junnu on aloittanut uran heidän esimerkillä: tahtotila ja rohkeus. Idolinäkökulmasta kumpikin hoiti työnsä hyvin vaikka aina ei hymyilyttänyt niin tulokset puhui puolestaan.
Tässä vielä Janne Happosen SE hyppy 2 vuoden takaa Vikersundin lentomäestä.
Janne Happonen SE 240m
http://www.youtube.com/watch?v=aDzF8FPRKNg
Uutta mielenkiintoista mäkikautta odotellessa,
Pekka Niemelä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti