Magic Monday - Lisää Havuja Challenge

KIITOS Janne Seppälä ja Mikko Pirinen & co !!

Omalta osaltani haluan kiittää juontajista visuaaliseen tapahtuman tekijään, äänentoistomiehistä, talkoolaisiin. Kiitos Kuopion Kaupunki, Puijon hiihtoseura ja mukana olleet Yritykset ! Uskomattominta oli tuki yli lajirajojen Kupsista Kalpaan ja Kuopion Reippaaseen, Kimmo Timosen videotervehdykseen jne. Esiintyvät artistit kruunasi koko homman, stand up koomikoista, bändeihin ja sirkushuveista taikureihin. Haasteeseeni hyvän asian puolesta vastattiin upeasti. Kiitos HP Hänninen ja Jari Porttila. Hienoa Legendat ja All Stars. Nöyrä kiitos kaikille.

Kaukana oli kesäpoika meininki, tämä oli tahtoa täynnä olevien talvimiesten juttu.

Nykänen + Schlierenzauer = lajin vuoden kuva. 

Tapahtuman kuvat ja videot lähti kymmeniin eri maihin, TV kuvaa Saksaan, Norjaan, Puolaan, Itävaltaan jne. Joukkueet oli tyytyväisiä, legendaarisia kuvia ja muistoja kaikille. Vimpan päälle systeemit pyrotekniikan tahtiin.

Peliasutkin NBA tyyliin. Joka jantteri ei tätä sisältöä olisi kyennyt tekemään.

Tapahtuma tehtiin pääsääntöisesti n. kolmen viikon aikana, siis kolmen viikon aikana. Viisi viikkoa ennen syntyi päätös, että tapahtuma toteutetaan juuri tällaisenaan.

Onhan tämä pakko sanoa ääneen..mm. Janne Seppälä jäi töistä pois n. kuukaudeksi hyväntekeväisyysasian takia. Sitoutuminen, morjens.

Kun viime joulukuussa Lillehammerissa ensimmäisenä kisaviikonloppuna lipsahti käsistä viimeinen Catch a Fish (Havu – Maailmancup TOP menestyksen kannalta) niin silloin tiesin, että kylmä talvi tulee olemaan edessä. Halusin kantaa vastuuni tämän lajin eteen luikkimatta karkuun, hylkäämättä tukea tarvitsevia urheilijoita, miettimättä miten ukon tai uran käy. Vaikeiden aikojen yli on vaan mentävä. 

Havu lyhytelokuva: 

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=_z3FL94_GpE

Tapahtuman aikana tajusin visuaalisestikin, että kun tekee ja uskoo niin tapahtuu. Näin se nousee mäkihyppykin. Parempaan menestykseen on mahdollisuudet hyvinkin pian, Ahonen näyttää jo nyt suuntaa. Larinto, Happonen ja Koivuranta vammoiltaan kerkeävät Olympiatalvelle iskuun, Asikainen kehittyy jne..nuoremmat imuun mukaan.  

Lajin isompaan muutokseen toki tarvitaan aikaa, kehitettävä uutta, rakennettava, huolehdittava jälkikasvusta huomattavasti entistä paremmin. Mikään ei ole niin varmaa kuin aivan varma vai menikö se niin, että mikään ei ole niin varma kuin epävarma. No ei sen väliä, pääasia, että uskoo ja ympäristö tekee töitä tulevaisuuden eteen.

Magic Monday – Lisää Havuja challenge tapahtumassa oli kyse monista asioista: yhteisöllisyydestä, lajien välisestä yhteistyöstä, merkittävistä tukikohteista (Havu ja junnut, lisää Havuja), lajin imagosta, Puijon kisojen tukemisesta, lajin show:sta, jne.

Mielestäni kaikessa onnistuttiin => paikalla olleille katsojille ja mediaa kuvien ja videoiden kautta seuraaville hieno - Entertainment -. Jossain vaiheessa mietin kun Marco Hietala veti upeasti maammelaulun ja Lovex soitti erätauolla n. 150 arvokisamitalin miesten seuratessa kentän laidalla, että jos tapahtuma olisi ollut missä muussa mäkimaassa vaan niin jonot olisi olleet ulos asti. Siihen emme voi kuitenkaan vaikuttaa, maybe next time. Tapahtuman merkityksellisyyttä tai arvoa muutama puuttuva katsoja ei kuitenkaan vähennä. Pienet lapset saivat livenä ottaa nimmarit staroilta, kaikki paikalla olleet viihtyivät.

Joku turakainen kirjoitti jälkeenpäin lehdessä, että miksi tällaisia kaiken maailman kissanristiäisiä pidetään kun pitäisi tehdä urheilutapahtumia.

hmmm ?

Ehkäpä tässä tapahtumassa on koko lailla vastaus tähän, voisiko ollakin niin, että urheilutapahtumat tarvitsevat 2010 luvulla ympärilleen muutakin kuin selostuksen kilpailun kulusta sekä päältä lämpimän ja sisältä kylmän makkaran. Muuten on helpompi jäädä kylmä juoma ja lämmin hodari kädessä TV:n eteen kotisohvalle. 

Kiitos vielä tapahtuman suojelijoille, pääministeriämme myöten ja median edustajille. 
Promoottorit ;) 

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=OdV-IZPAdJs

Pekka

Tässä muutama muukin videolinkki kiinnostuneille:

http://www.savonsanomat.fi/video-ja-kuva/videot/haastattelussa-matti-nykanen-ja-pekka-niemela/1306289

http://www.savonsanomat.fi/video-ja-kuva/videot/lisaa-havuja-tapahtuman-jarjestajat-ei-unohdeta-makihyppaajia/1306287

http://berkutschi.com/en/front/videos/show/NiqU4htGv7o

http://berkutschi.com/en/front/videos/show/nN7xLisV0JE

Valokuvia: 

http://www.savonsanomat.fi/video-ja-kuva/kuvasarjat/makihypyn-kerma-jarjesti-viihdyttavan-korisillan/1306284#1306274

http://www.jrpic.fi/3/post/2013/03/lis-havuja-challenge-magic-monday.html

http://www.kuopio.fi/web/ajankohtaista/uutisarkisto?p_p_id=101_INSTANCE_vuS3&p_p_lifecycle=0&p_p_col_id=column-2&p_p_col_pos=2&p_p_col_count=8&_101_INSTANCE_vuS3_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_vuS3_assetEntryId=1905412&_101_INSTANCE_vuS3_type=content&_101_INSTANCE_vuS3_groupId=31210&_101_INSTANCE_vuS3_urlTitle=lisaa-havuja-challenge-taytti-kuopio-hallin-makihyppytahdilla&_101_INSTANCE_vuS3_redirect=%2F

http://www.facebook.com/photo.php?fbid=354279078014892&set=a.354278971348236.1073741826.187779554664846&type=1&theater

Ennen tapahtumaa lähetetyt terveiset, mm: 

Kimmo Timonen:  http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=80HvtVM7CiI

Simon Ammann: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=r4zXwGXwuRI

Norjan tervehdys: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=Zi-qDCpOIak

Gregor Schlierenzauer:  http://www.youtube.com/watchfeature=player_embedded&v=b39_CbX4NeQ

Andreas Kofler: http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=ERw1H8hUkZA

Kups: http://www.youtube.com/watch?v=GxuDhbvBKW4

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Magic Monday - Lisää Havuja Challenge facebookissa:

http://www.facebook.com/LisaaHavujaChallenge?fref=ts

Hopeasompa -> Kultasompa

Aurinko paistaa Puijolla, mäet on hyvässä kunnossa, pikkujunnuja mäet täynnä, vanhemmat mukana tsemppaamassa. Punaisia poskia, hyvä meininki. Kisamakkara ja lämmin mehu. Ahonenkin hyppää samaan aikaan Puijon suurmäestä hienoja siivuja.

Tänään palasi vahvasti mieleeni junnuvuosieni seuratoiminta.  

Hopeasommissa on tänä vuonna 10, 12, 14 ja 16 sarjat mukaan lukien n. 120 mäen ja yhdistetyn osanottajaa eli n. 30 urheilijaa / sarja. Joukossa on monia tulevaisuuden lupauksia mutta osanottajamäärät on todella marginaaliset. 

Käsitykseni mukaan muutamilla toimenpiteillä voisimme saada muutamassa vuodessa hopeasomman urheilijamäärät huikeaan nousuun ja tällä kertaa tämä ei ole päävalmentajakysymys.

Lajia on 2010 luvulla kehitettävä ja keksittävä uusia rekrytointimuotoja vaikka kaksi perusasiaa lienee kuitenkin ylitse muiden.

Nykyajan vanhemmat ovat erittäin motivoituneita, jos seuroissa on luotettavat ja motivoituneet junnuvetäjät ja olosuhteet on hyvässä kunnossa. Voimattomuuden tunne voi kasvaa siitä, jos vetäjäasiat ei ole kunnossa ja / tai mäkiä ei kunnosteta vaan ne jää vanhempien harteille.

Juttelin tänään Seppo Pellin kanssa, jonka kanssa tuumasimme yhteen ääneen, että periaatteessa esim. pelkästään Puijon hiihtoseurassa voisi olla hopeasompien (valtakunnallinen) verran lajien harrastajia ja näin on melkein ollutkin jossain vaiheessa, rekisteröityneiden hyppääjämäärien ollessa 1900 luvun lopulla Puijolla n. 100.

Kun harrastajia on paljon, vanhempia on paljon, talkootyötä on enemmän, innostusta ja yhtenäisyyttä enemmän. Isojen massojen kautta myös vetäjille löytyy ammattimaisempaa toimintaa.

Kun massat on isot niin loppu on sitten enää kiinni miten rakennetaan innostuksen ilmapiiri. Yleensä se syntyy yksinkertaisista asioista kuten laadukkaasta urheilutoiminnasta, yhteisistä asusteista, seurojen viikkokisoista, vanhempain – ja saunailloista.

Miten sitten saisimme massat nousuun ? koska sehän on kaiken alku ja juuri. ks. alla pyramidi.

Voisimmeko ajatella niin, että kaikilla seuroilla olisi yhteinen tehtävä eikä niin, että jokaisen seuran tehtävänä on pistää omat asiat kuntoon ? Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Mitäs, jos tekisimme liikuteltavan (peräkärryssä) n. K 4 hyppyrimäen, jota jokainen seura voisi vuorollaan käyttää oman kotipaikkakuntansa vuoden isoimmassa massatapahtumassa, lajin näyteikkunana. Mäen mukana paikalle voisi tulla vaikkapa Toni Nieminen ja Matti Nykänen. En ole kumpaakaan kysynyt mutta ajatuksena kova.

Kaikki halukkaat voisivat kokeilla mäkihyppyä, ottaa nimmarit jne. ja sitten seuran tehtävänä olisi napata innostuneet mukaan seuratoimintaan. Kun pikkujunnut on saatu seuran harjoituksiin niin toimintaa voisi kehittää 2010 luvulla uusiin ulottuvuuksiin.

Jos kaupungit tunnustavat hyppyrimäet liikuntapaikoiksi niin kuin kuuluu niin siihen kuuluu mäkien kunnossapito ihan niin kuin hiihtolatujen, yleisurheilukenttien, jäähallien jne. kunnossapito. Jos kaupungit haluaisivat seurojen kanssa jopa kehittää toimintaa niin pikkumäkiin olisi saatava (esim. Werneri puistoista tutut) liukuhihnahissit, joiden ansiosta pikkujunnut voisivat keskittyä kävelemisen sijasta (Kojonkoskenkin visio) hyppäämiseen. Tässä asiassa toki vastuu saattaa siirtyä seuroillekin, seurojen puheenjohtajilla olisikin oltava innostusta asiaan. 

Tässä yhteydessä pakko kysyä, nostaisiko KONE mäkihypyn takaisin huipulle. Minihissit jokaiseen Suomen junnumäkeen, seurojen panostus mukana. Kehittyneimpiin minimäkiin voisi myös rakentaa systeemin, joka näyttäisi ylämäen vauhdin ja hypyn mitan.  

Hissien avulla nostettaisiin helposti toistomäärät suuriksi (voisimme jopa olla edellä osaa kilpailijamaistamme) eikä koulusta tarvitsisi olla poissa toistomäärien saamisessa niin kuin Nykäs Masa aikoinaan rakastaessaan hyppäämistä.

Mitäs, jos seurojen urheilijamäärät nousisivat yhtäkkiä vaikkapa viisinkertaisiksi ? Sehän tarkoittaisi viisi kertaa enemmän talkoovoimaa, viisi kertaa enemmän valmennuksesta maksavia vanhempia eli viisi kertaa laadukkaampaa seuratyötä. Kyllä. Laatua ei toki suoranaisesti voi luvata viisinkertaiseksi mutta siihen on mahdollisuus, jos potentiaalin käyttää hyödykseen.

Huomattavaa tässä pyramidimallissa on, että terävin kärki (Olympiataso) on täysin riippuvainen kuinka alemmilla tasoilla voidaan, tästä päästäänkin tärkeimpään asiaan eli seurojen rekrytointiin ja valmentajakoulutukseen, uusiin innovaatioihin 2010 luvulla.

Suomen hiihtoliiton isoimpana tehtävänä olisikin jatkossa huolehtia seurojen valmentajakoulutuksesta ja tukemisesta, Finnjumping ei siihen haasteiltaan pystynyt.  

Lisäksi Olympiakomitean kanssa on viriteltävä valmennuskeskukset sille tasolle, että vanhemmat luottavat laittaa lapsensa valmennuskeskuksiin kasvamaan hyviksi kansalaisiksi, opiskelun, asumisen ja urheilun yhteensovittaen ja vieläpä niin, että urheilu ei vaarannu vaan menestyspotentiaalia pystyttäisiin kasvattamaan potenssiin. Valmennuskeskuksista siirryttäisiin maajoukkuetoimintaan, joka läheisessä yhteistyössä valmennuskeskustoiminnan kanssa. Maajoukkuetoiminnan tehtävänä on edelleenjalostaa ja luoda laadukas valmistautuminen ja välineet mm. arvokisoihin.

Ideologia on, että viimeistään n. 15 vuotiaana lahjakkaan urheilijan olisi hakeuduttava optimaalisten olosuhteiden luokse (mm. suuret mäet) valmennuskeskuksiin. Valmennuskeskukset olisivat “puolueettomia” niin, että kasvattajaseurat voisivat urheilijan ja seuran niin halutessa pitää seuran nimeä urheilijan nimen alla koko urheilijan elinkaaren ajan saaden kasvattajaseuralle hyötyä vaikkapa arvokisamitalin jälkeen kunnan järjestämillä mitalijuhlilla.

Periaatteessa hyvin olisi voinut olla, että esim. Matti Hautamäen nimen alla menestyksen aikana olisi lukenutkin Haukiputaan Veikot – Kuopion valmennuskeskus. Sama malli voisi olla kaikissa valmennuskeskuksissamme. Totuudenmukaisesti, kasvattajaseuraakin hyödyttäen. Seurat tuottaa, valmennuskeskukset nostaa, maajoukkue jalostaa. 

Nykyiset hopeasompaajat on tulevaisuuden kultasompaajamme.